Ehdokkaat voivat kirjoittaa lapsista tai lapsille kolmessa kategoriassa: tekstarimitta, kommentti (500 merkkiä) ja kolumni (1500 merkkiä)

 EHDOKAS, näin saat lähetettyä viestin lapsille. Ohjeet:

www.lastenvaalit.fi/ehdokkaiden-viestit/olen-ehdokas-miten-saan-viestini-sivuille

___________________________________________________________

KANSANEDUSTAJAEHDOKKAIDEN PIENET KIRJEET LAPSILLE

JA LASTEN KOMMENTIT AIKUISILLE

Tulevaisuutta lasten ja nuorten parhaaksi on se, mitä varten teen työtäni. Näen erittäin tärkeänä peruskoulumme ja sen, että siellä olisi hyvä olla ja oppia osaavien opettajien johdolla. Luokkakoot pitää olla riittävän pieniä. Toivottavasti tulevaisuudessa koulupäivän jälkeen yhä useampi voisi jäädä koululle harrastamaan ja kerhoihin. Näin jäisi enemmän aikaa olla yhdessä äidin, isän ja sisarusten kanssa. Jotta saisimme pitkän terveen elämän, on liikuttava riittävästi ja syötävä monipuolisesti. Koululiikuntatunteja tulisi olla enemmän ja ne voisivat olla monipuolisempia - ei suorituskeskeisiä. Kouluruuan tasoa pitäisi myös parantaa monella paikkakunnalla. Kuulisin mielelläni sinun ajatuksiasi, mikä on hyvää kouluissamme ja mitä pitäisi muuttaa?

Sanna Lauslahti, Kansanedustaja, Uusimaa (kokoomus)

LASTEN KOMMENTTI:

Tosi hyvin kirjoitettu näistä Suomen kouluoloista, Sanna! :D Suomen kouluissa on tosiaan huonoja puolia, mutta myös niitä hyviä. Yleensä ihmiset ottaa vaan esille vaan niitä huonoja puolia, vaikka hyviäkin on vaikka millä mitalla. Ylipäätänsä me saadaan olla tosi tyytyväisiä siihen, että meillä on mahdollisuus käydä koulua, sekä oppivelvollisuus. Vaikka ei aina jaksaisi mennä kouluun, niin kyllä sinne silti kannattaa (ja pitääkin:D) tulevaisuuden kannalta mennä. Meillä täällä Suomessa on todella hyvin koulutetut opettajat, hyvä näin! Useimmat kouurakennukset ovat kunnossa ja nykyaikaiset.

Mutta, valitettavasti löytyy niitä huonojakin puolia. Kouluruuat eivät ole sitä parasta mahdollista laatua. On kumiperunoita, yms. Mutta saamme kuitenkin ruokaa koulussa, se pitää muistaa! :) Sitten myös niitä homeisia, tms. koulujakin löytyy. Aika monessa koulussa ei ole tarpeeksi urheiluvälineitä, eikä välitunneilla mitään tekemistä. Kaikkien kuntien ja kaupunkien, jotka uudistavat kouluja tai rakentavat uusia, niin pitäisi kysyä lasten mielipidettä koulunsisä- ja ulkotilojen suunnittelussa. Esimerkkinä tänne Möttöseen rakennetaan uusi ala-aste, ja meiltä on kysytty mitä me haluttaisiin sinne pihalle, yms. Tosi hienoa, että tällaista kysytään.

Sitten vielä vähän asiaa tuosta tuntijakouudistuksesta. Pitäisi olla lisää taideaineita! Liikuntaa, kuvista, musiikkia, ym. on liian vähän.

- Elisa, 13

_____________________________________________________________

Johanna Karimäki,  Kansanedustaja, Uusimaa (vihreät)

Minusta oiva yhteiskunnan hyvinvoinninmittari on se, kun tarkastellaan sitä miten hyvin tai huonosti voi tällähetkellä suomalainen perhe? Minusta siihen tulee panostaa - suomalaisen perheen hyvinvointiin -sillä hyvinvoivissa perheissä kasvaa hyviä taimia, onnellisuuden maaperässä.

Mervi Haapoja, Kansanedustajaehdokas, Vaasa ( KD)

 Hei sinä lapsi, pieni tai iso!
Olen jo pitkän ajan tehnyt töitä teidän parhaaksi sekä hyvinvointinne eteen. Nykyään touhuan lastenkulttuuria yhdessä Robert-Nallen kanssa.
Kiusaaminen on surullista ja väärin, nallen kanssa teemme kaikkemme, että koulukiusaaminen saataisiin loppumaan. Jokainen ihminen on kaunis, tärkeä ja arvokas. Onko sinua koskaan kiusattu, miltä se tuntui? Kiusaamista voi olla monenlaista. Se, ettei pääse mukaan toisten leikkeihin on ikävää. Älä sinä koskaan jätä ketään ihan yksin! Jos näet, että jotakuta kiusataan niin kerro heti aikuiselle.
Kiusaamiseen pitää aina puuttua. Robert-Nalle haluaa vielä muistuttaa, että erilaisuus on rikkaus! Olisipa tylsää jos kaikki maailman ihmiset olisivat samannäköisiä ja samanlaisia. Jokainen saa olla juuri sellainen kuin itse tahtoo. Ethän sinä ole ilkeä kellekään ja kiusaa? Aina kumminkin voi pyytää anteeksi jos toista on satuttanut ja loukannut. Anteeksipyynnön ja sopimisen jälkeen on hyvä mieli molemmilla ja elämä hymyilee.

PS. Vastaan sinulle Veera, 13 v.

Suomen eduskunnassa on pysyvä sivistysvaliokunta, joka käsittelee mm.
kasvatusta, koulutusta, tiedettä, taidetta, yleistä kulttuuritoimintaa,
urheilua, nuorisotyötä, tekijänoikeutta ja opintotukea koskevia asioita. Sen lisäksi eduskunta voi asettaa tilapäisen valiokunnan. Ehdotit, lasten ja nuorten asioille ikiomaa valiokuntaa ja tuen ajatustasi. Kristillisdemokraatit ovat pitäneet esillä Perheministeriä ja saa nähdä, toteutuuko se joskus. Toivottavasti!

Aurinkoisin ystävyys terveisin, Virpi Auer,lastenohjaaja, lastenhoitaja, radiolastenohjelman toimittaja, taiteilija.

Virpi Auer, Kansanedustajaehdokas, Uusimaa (KD)

LASTEN KOMMENTTI:

Heippa Virpi!

Kiitos vastauksestasi! Sivistysvaliokunta tosiaan käsittelee noita mainitsemiasi aiheita, mutta olisi hyvä, jos Eduskuntaan tulisi valiokunta, joka käsittelisi vain nuoria ja lapsia koskevia asioita. Hieno juttu, että sinäkin olet sitä mieltä! Toivottavasti tällainen tulisi vielä tulevaisuudessa, ja miksei sitä perheministeriäkin olisi hyvä saada!

- Veera, 13

Olen samaa mieltä !

Olen samaa mieltä kanssanne ! Tuollaiset olisi kyllä tärkeä saada :) Minusta myös kiusaaminen on tosi kurja juttu. Onneksi tosi monessa koulussa on käytössä jo joku kiusaamista ehkäiseva juttu, esim. KiVa koulu. Todella hienoa, että sinäkin taistelet kiusaamista vastaan Virpi ! Kaikilla on mukavempaa kun ketään ei kiusata.

Aleksiina, 13

Hei,

Olen 49-vuotias kolmen aikuisen lapsen isä Porista. Olen töissä perheasiain neuvottelukeskuksessa. Lähdin eduskuntavaaliehdokkaaksi muun muassa siksi, että haluan omalta osaltani turvata lasten ja heidän lastensa tulevaisuutta.

Haluan, että lapset saisivat nauttia puhtaasta luonnosta ja ympäristöstä nyt ja vielä aikuisenakin. Uskon ja toivon, että tämän päivän aikuiset pystyvät ajattelemaan kestäviä ratkaisuja niin, ettei tärkeintä ole vain raha. Esimerkiksi uusien ydinvoimaloiden rakentaminen on itsekästä, koska silloin jätämme ongelmat tulevien sukupolvien ratkaistavaksi.

Toinen tärkeä asia on se, että lapset saavat päiväkodissa ja koulussa puhdasta ja kunnollista ruokaa, vaikka se tulisikin vähän kalliimmaksi.

Kolmas asia on lasten ja isän läheinen suhde. Perhevapaalakia voisi uudistaa niin, että lapset saisivat olla enemmän isän kanssa heti pienestä lähtien.

Heikki Kruus,  Kansanedustajaehdokas, Satakunta (Vihreät)

LASTEN KOMMENTTI:

Hei! Me kaikki lapset olemme varmasti samaa mieltä siitä, että koulussa ja päiväkodissa pitäisi olla paremmat ruuat! Minusta sinullakin on tosi hyviä ajatuksia ja toivottavasti ne toteutuisivat. Hyviä juttuja kaikki mitä kirjoitit.

- Vilma, 12

Olen kahden lapsen äiti ja kultaisennoutajan emäntä kauniin Saimaan keskeltä Etelä-Savosta. Kaikkia toimiani on yhdistänyt ajatus lainasta: Lapsemme, luontomme ja planeettamme ovat meillä vain lainassa, ja juuri siksi meidän täytyy pitää erityisen hyvää huolta läheisistämme ja ympäristöstämme. Planeetan pelastaminen oli tärkein syy siihen, miksi hakeuduin mukaan politiikkaan, ja tiedän saavani monesta teistä hyviä ja tarpeellisia työn jatkajia. Siis energiaa toimintaanne!

Heli Järvinen, kansanedustaja, Kerimäki,   Etelä-Savo (Vihreät)

LASTEN KOMMENTTI:

Hei! Sinulla on hyvät ajatukset ja kun asut luonnon keskellä tiedät varmasti paljon luontoa koskevia asioita. Se mitä puhuit siitä, että luonto ja koko planeetta on meillä vain "lainassa" ja siitä miten meidän pitäisi suojella luontoa on hyvin sanottu ja hyvä esimerkki ajatuksellesi voisi olla vaikka kirjaston kirja. Se on sinulla vain lainassa ja jos hajotat sen sinun täytyy korvata se, mutta luontoa et voi enää korvata joten suojellaan luontoa kaikki yhdessä! Minusta ideasi oli todella hyvä ja tuossa muodossa varmasti pienemmätkin lapset ymmärtävät mitä tahdot sanoa!

- Vilma, 12

Mielestäni nämä ovat lasten vaalit siksi, että näillä vaaleilla
ratkaistaan, millaisia henkilöitä tulee päättämään seuraaviksi
neljäksi vuodeksi myös lapsia ja lapsiperheitä koskevista asioista.
Itse olen kolmen - kahden koululaisen ja yhden päiväkoti-ikäisen -
lapsen äiti ja olen sitä mieltä, että lasten ja lapsiperheiden
hyvinvointiin tulee panostaa kaikin tavoin. Se kantaa hedelmää
pitkälle tulevaisuuteen. Uutena kansanedustajana tulen vaikuttamaan
useisiin lapsia ja vanhemmuutta koskettaviin asioihin niin, että
kaikilla lapsilla olisi mahdollisuus hyvään ja tasapainoiseen
lapsuuteen. Keinoja on. Valtio voisi esimerkiksi osoittaa kunnille
korvamerkittyä rahaa koulujen iltapäiväkerhotoiminnan järjestämiseen.
Samoin työelämään tulisi luoda enemmän joustoja, jotta vanhemmat
voisivat tehdä lyhyempää työpäivää niin halutessaan ja saada näin
enemmän aikaa lapsilleen.

Erja Hakkarainen, Kansanedustajaehdokas, Uusimaa (Vihreät)

Olen 47-vuotias vihreä perheenäiti Lohjalta, eli ehdolla Uudellamaalla. Kaksi isompaa lastamme asuvat jo omissa kodeissaan. Kotona meillä on 13- ja 15-vuotiaat pojat, joten tiedän mitä lapsiperheen arki on. Olen vahvasti 450–500 €:n perustulon kannalla. Mielestäni alkoholi- ja tupakkaveroja voidaan nostaa voimakkaastikin. Hintojen nousu vähentänee alkoholin liikakäyttöä. Kannatan perhevapaiden 6+6+6-mallia, eli isänkin olisi mahdollista olla puoli vuotta kotona pienen lapsensa kanssa. Jos perheellä on ongelmia esim. vanhempien uupumisen, työttömyyden tai sairastumisen takia, toivon, että perhettä voidaan auttaa nykyistä nopeammin. Silloin säästämme mittavat määrät yhteiskunnan varoja. Useimmiten lapsen paras paikka on kotona, joten esim. huostaanottoja haluaisin vähentää varhaisellapuuttumisella.

Haluan, että luontomme monimuotoisuus säilyy ja vesistömme pysyvät puhtaina. Pidän tärkeänä, että kaikenikäiset lapset ja nuoret pääsevät säännöllisin väliajoin kouluterveydenhoitajan, lääkärin ja hammaslääkärin vastaanotoille ja heille on säädösten mukainen määrä koulupsykologeja ja – kuraattoreja koulutietä tukemassa. Haluan turvata aamu- ja iltapäivähoidon ainakin eka-ja tokaluokkalaisille. Toivoisin myös, että isommille lapsille olisitarpeeksi valvottua iltapäivätoimintaa. Lasten ruokailu-, nukkumis- ja vapaa-ajanviettotottumuksia on syytä muuttaa terveellisempään suuntaan.
Monet syövät liikaa makeita ja rasvaisia välipaloja sekä juovat paljon
virvoitus- ja energiajuomia. Moni nukkuu liian vähän ja käyttää suuren osan vapaa-ajastaan joko tietokoneen tai tv:n äärellä. Koteja on mielestäni tärkeätä tukea kasvatustehtävässä.

Paula Nordström, Kansanedustajaehdokas, Uusimaa (Vihreät)

Heissulivei!

Peppi Pitkätossu kertoo, kuinka lapsi voi tulla toimeen yksin ja miten asiat hänen mukaan pitäisi tehdä. Yksin on kuitenkin vaikea saada muutosta aikaiseksi, vaikka lähtisi autiolle saarelle tai piirtäisi luokan lattialle kokonaisen hevosen. Tommi ja Annika ihastelevat Pepin omatoimisuutta ja sitä, että voi ajatella toisella tavalla. On olemassa oma lasten maailma.

Tämä on satua, mutta nykypäivän saduissa voi olla lapsi ja silti vaikuttaa. Politiikka on sitä, että Peppi, Tommi ja Annika ja muut lapset voivat keskenään suunnitella yhdessä jotain. Lapsilla ei tarvitse olla rahalla täytettyä matkalaukkua, vaan rahoja kerätään yhteisesti veroilla. Siitä rahasta maksetaan opettajille, poliisille ja sairaanhoitajalle ja tien tekijälle palkkaa.

Kun rakennetaan kouluja ja päiväkoteja, puistoja ja teitä, pitää kuulla lapsia ja lasten vanhempia. Samoin koulussa ja päiväkodissa voidaan ottaa lapset mukaan suunnittelemaan koulun pihaa ja yhteistä toimintaa. Kun suunnitellaan asiat yhdessä –kuten lasten parlamentissa  saadaan turvallisia ja viihtyisiä pihoja ja turvallisia teitä Ihan samalla tavalla kun päiväkodin aamupiirissä sovitaan yhdessä, mitä tänään tehdään.

Eduskunnassa kansanedustajat voivat myös kysyä lapsilta, mitä heidän tulisi tehdä, jotta maailmasta tulisi lasten mielestä hyvä paikka asua, opiskella ja tehdä töitä.

Kristiina Vanhala-Selin, Kansanedustajaehdokas, Häme (Vihreät)

Olen nuori nainen. Unelmani on olla joskus äiti. Haluan kasvattaa lapseni turvallisessa Suomessa, luottaen, että heillä on mahdollisuudet elää onnellisena vakaassa elinympäristössä. Kestävän kehityksen olisi oltava kaiken politiikan kirkas tavoite. Energia- ja ympäristöpolitiikassa puolustan vaihtoehtoisia energiamuotoja ja kestävää sähkönkäyttöä. Annan kaikkeni ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja luonnon monimuotoisuudelle.

Turvallisen ympäristön lisäksi on pidettävä huolta lastemme jaksamisesta. Tämä on haaste maailmassa, jossa TOP Model –lehdet ja yhteisöt painostavat jo kuusivuotiaita näyttämään seksikkäältä. Maailmassa, jossa aikuiset arvottavat itseään ja toisiaan menestyksen kautta.

Sosiaalisella puolella vanhemmuutta on tuettava. Vanhempain vapaiden on noudatettava 6+6+6-mallia, jolloin molemmat vanhemmat voivat viettää vanhempain vapaita tasapuolisesti. Jokaisella vanhemmalla on oltava oikeus lasten kunnalliseen päivähoitoon.

Vanhempien päihdeongelmat uhkaavat turvallista lapsuutta. Alkoholismi on saatava kuriin, alkoholin verotusta on korotettava hinnan nostamiseksi ja tukea alkoholivanhempien lapsille on tarjottava ilman että lapsi sitä itse ymmärtää pyytää.
Kouluikäisille on annettava mediakasvatusta. Netissä tapahtuvaan kiusaamiseen on puututtava.

Vapaa-ajan kerhotoiminta on tärkeä osa lasten sosiaalisuutta ja mahdollistaa harrastamisen myös niille lapsille, joiden vanhemmilla ei ole varaa kustantaa harrastustoimintaa.

Ääni tulevaisuudelle.

Sara Sajaniemi, Kansanedustajaehdokas, Pohjois-Savo (Vihreät)

Lapset ovat huomisen rakentajia. Päätöksemme nyt vaikuttavat tulevaan. Itselleni tärkeää on se, että lapset ja nuoret kokevat olevansa tärkeitä,ihmeellisiä, taitavia ja merkittäviä ihmisiä. Edistän tätä työkseni
kulttuurikasvatuksen parissa sekä vapaa-ajalla lastenkulttuurityössäni.
Uskon, että aikuiset voivat oppia lasten näkökulmista maailmaan. Lapset
opettavat, että tärkeintä on kiireettömyys, mahdollisuus tutkia uteliaasti
maailman ihmeitä, oppia rauhassa ja saada mahdollisuus kertoa omat
mielipiteensä turvassa ja vapaasti. Myös kansanedustajat voivat kamppalla tämän puolesta.

Anu Taivainen, Kansanedustajaehdokas, Varsinais-Suomi (Vihreät)

Hei vain kaikki Suomen Lasten Parlamentaarikot! Olen ammatiltani
luokanopettaja ja erityisopettaja. "Lapset ensin" lukee paidassani ja se on teema, jota olen pitänyt usein mielessäni silloin, kun teen valintoja.
Mielestäni lapset eivät voi odottaa vaan lasten aika on nyt. Olen neljän
lapsen äiti ja antanut aikaani paljon sekä omille että muille lapsille
koulutyön ja ilmaisukerhojen sekä lasten teatterin puitteissa. Rakastan
tehdä lasten kanssa näytelmiä, koska lapset löytävät aina sellaisia
huippuajatuksia ja näkökulmia, joille me aikuiset olemme sokeutuneet.
Tarvitsen paljon lasten tuomaa viisautta omissa tehtävissäni ja haluan pitää huolen siitä, että myös oma sisäinen, leikkivä lapseni saa elää ja ihmetellä asioita. Ihmetellään yhdessä ja tehdään tästä maasta hyvä maa meille kaikille!

Evelyn Hynynen, Kansanedustajaehdokas, Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu (KD)

Olen kokkolalainen kansanedustajaehdokas. Pyrin ensimmäistä kertaa eduskuntaan, mutta olen ollut jo pitkään kaupunginvaltuustossa ja -hallituksessa. Minulla on viisi lasta ja kahdeksan 1 – 20 -vuotiasta lastenlasta. Työssäni opetan tulevia lähihoitajia. Olen pitänyt jo 30 vuotta pyhäkoulua omassa kodissani asuinalueeni lapsille. Mielestäni meidän kaikkien päättäjien tulee kaikessa päätöksen teossa ajatella ensimmäiseksi : miten tämä päätös vaikuttaa lasten ja nuorten ja heidän perheittensä elämään?

Aikuisten tulee saada olla mahdollisimman paljon lastensa kanssa, eikä arki saa olla niin raskasta ettei jaksa enää keskustella ja leikkiä lasten kanssa. Haluan vaikuttaa päiväkotien ja koulujen ryhmäkokoihin, pienemmässä ryhmässä jokainen saa aikuisen huomion ja aikuinen tuntee ryhmänsä lapset. On paljon asioita, joilla voi edistää lasten hyvinvointia. 

On tärkeää että Te lapset olette aktiivisia ja rohkeita kertomaan aikuisille päättäjille omista ideoistanne. Esimerkiksi Veera 13 v kirjoitti päättäjille ehdottaen eduskuntaan valiokuntaa, joka keskittyisi vain lasten ja nuorten asioille. Tämä on mielestäni hieno idea! Kiitos Veera!

Ennen muuta toivon että jokainen lapsi saisi lapsi ja kasvaa aikuisen turvallisessa huolenpidossa.

Pirkko Häli, Kansanedustajaehdokas, Vaasa  (KD)

Olen psykologi ja kuulen työssäni ihmisten lapsuuden kokemuksista ja
vaikeuksista. Olen myös äiti. Jos tulisin nyt äidiksi, yrittäisin
kuulla lapsia paremmin ja olla kärsivällisempi, erityisesti silloin
kun he ovat erehtyneet tai tehneet jotain väärin. Eduskunnassa pitää
ottaa huomioon, miten lait vaikuttavat lasten ja perheiden elämään.
Kaikenlaisten vanhempien - työssäkäyvien, työttömien, eronneiden,
yksin- ja yhteishuoltajien, sairaiden, kaupunkilaisten, maalaisten,
köyhien, rikkaiden - täytyy voida huolehtia lapsistaan hyvin. Lapsilla
pitää olla turvallinen olo, ruokaa, puhtautta, mahdollisuus oppia,
harrastaa ja tehdä asioita yhdessä toisten lasten ja aikuisten kanssa.

Riitta Skoglund, Kansanedustajaehdokas, Helsinki (Vihreät)

Olen Mirja Remes, erikoislääkäri. Minulla on 3 aikuista ja 2 kouluikäistä lasta, sekä 6 vuotias lapsenlapsi. Minulle lasten hyvinvointi on kaikkein tärkein asia, minkä vuoksi toivoisin kaikille lapsille inhimillisen yhteiskunnan, ilmaisen koulutuksen, - terveydenhoidon ja puhtaan luonnon.

Haluan, että YK:n Lasten oikeuksien julistuksen periaatteet toteutuvat käytännössä. Haluan kaikkien lasten voivan kokea olevansa arvokas, saavansa rakkautta ja hoivaa. Lapsella on oikeus oman perheensä kulttuuriin, kieleen, uskontoon ja nimeensä. Lapsen pitää saada riittävästi terveellistä ruokaa ja lepoa, koti, vaatteita, puhtautta ja terveydenhoitoa. Jokaisen lapsen pitää saada rakkautta ja huolenpitoa, vaikka olisi orpo tai vammainen. Ensisijainen vastuu huolehtia on vanhemmilla, mutta tarvittaessa vastuussa ovat muut aikuiset. Kaikille lapsille on taattava mahdollisuus oppiin ja ilmaiseen koulutukseen. Poikkeustilanteissa, esim luonnonmullistuksissa, lapsille tulee turvata apu ensimmäisenä. Lasta ei saa kiusata, syrjiä, orjuuttaa tai hyväksikäyttää. Lasten on saatava kasvaa tasapainoisiksi, onnellisiksi, rakastaviksi aikuisiksi, jotta he itse aikuisina osaisivat kunnioittaa toisiaan ja luontoa.

Mirja Remes, Kansanedustajaehdokas, Lappi (Vihreät)

LASTEN KOMMENTTI:

Lapset,
Olen täysin samaa mieltä! En voi sanoa muuta.

- Vilma, 12
 

Lapsissa on Suomen tulevaisuus, joten kaikki päätökset jotka tehdään
politiikassa, pitää katsoa lasten silmälasien kautta. Suoraan lasten elämään liittyviä kysymyksiä ovat lasten neuvolatoiminnan kehittäminen, peruskoulun kehittäminen,varhaiskasvatuksen kehittäminen, harrastemahdollisuuksien lisääminen, liikunta ja leikkipaikkojen kunnossapito jne. Välillisesti lasten elämään vaikuttavat monet aikuisten maailman asiat. Millainen alkoholipolitiikkamme on, millainen työelämä vanhemmilla on, millainen sosiaali- ja terveydenhuoltomme kokonaisuudessa on jne. Haluaisin, että päätöksenteossamme aina tarkasteltaisiin asioita lasten näkökulmasta. Mitä tämä päätös tarkoittaa nyt ja tulevaisuudessa lapsillemme? Valtionvelatkin tulevat lapsien maksettvaksi ja siten talouspolitiikkakin on lapsipolitiikkaa, kun sen
oikein oivaltaa!

Sari Niinistö, Kansanedustajaehdokas, Häme (Kokoomus)

LASTEN KOMMENTTI

:)

Olen samaa mieltä, että asioita pitää tarkastella myös lasten näkökulmasta! Pitää silti muistaa, että lapset elävät myös tässä ja nyt, mutta olemme tietysti tulevaisuuskin. Olit miettinyt hyviä asioita, mitä voisi vielä Suomessa kehittää olen niistäkin samaa mieltä :)

- Aleksiina, 13

=)

Olen samaa mieltä! niinkun aleksiina sanoi pitää katsoa myös lasten näkökulmasta! mitkä asiat sinä sanoit ne ovat tosi järkeviä ja hyviä!! pidän niitä hyvänä!!!

- Pinja-Pauliina, 12

Lapsi on yhteiskunnan peruspilari. Jos lapsi voi huonosti koko yhteiskunta voi huonosti. Lapsen ja perheen hyvinvointia tulee edistää kaikin mahdollisin keinoin. Lapsiperheköyhyyttä tulee torjua tehokkaasti. Turvallinen ympäristö elää on perusedellytys lapsen hyvälle kasvulle. Ravinnon tulee olla turvallista ja tutkittua ja ruuan valmistustavat terveyttä tukevia. Ympäristö tulee rakentaa lapset huomioonotavaksi ja heidän eri kehitysvaiheensa mukaan muuttuviksi. Lapsi tarvitsee hoivaa ja huolenpitoa ja turvallista aikuisuutta lähelleen ja erityisesti äidin ja isän apua ja tukea. Päivähoitojärjestelmät ja koulumaailman oppimisprosessit tulee olla lapsen kehitystä tukevia riippumatta paikkakunnasta, jossa lapsi elää.

Satu Sipilä, Kansanedustajaehdokas, Pirkanmaa (KD)

Tämän kevään vaalit ovat mitä suurimmassa määrin lasten vaalit.
Viimeaikaiset tutkimustulokset osoittavat, että lapsiperheiden köyhyys on kominkertaistunut 1990-luvun alusta. Lapsilisät ja kotihoidontuki ovat
jääneet auttamattomasti jälkeen yleisessä tulokehityksessä ja tästä kärsivät etenkin lapset ja nuoret.

Sosiaalinen syrjäytyminen on liian monelle lapselle arkipäivää. Jopa
keskustelun ulkopuolelle jääminen aiheuttaa syvän häpeän tunteen ja ikävänmielen.Seuraavan eduskunnan tulee tehdä kaikkensa lasten ja lapseperheiden aseman parantamiseksi. MInä olen jo omalta osaltani tehnyt suuren työn; Kuopioon avattiin 1.3 MLL:n Kuopion Yhdistyksen Tavallisen Toiminnan Talon.  Tässä ihanan Tavallisessa Talossa tulee olemaan lasten käytettyjentavaroiden puoti, tavallinen, perinteinen kahvila ja paljon tavallisia,lapsia ja perheitä tukevia toimintoja.

Mari Kauhanen, Kansanedustajaehdokas, Pohjois- Savo (Vihreät)

Olen Leo Lähde, 66-vuotias eläkkeellä oleva äidinkielen opettaja, vihreiden eduskuntavaaliehdokas Nokialta, Pirkanmaan vaalipiiristä.
Keväällä minulle lankeaa tärkeä arvonimi: minusta tulee isoisoisä. Omat lapseni (neljä poikaa) ovat jo aikuisia. Minulla on tällä hetkellä kolme lastenlasta eli olen kolminkertainen isoisä.

Millaisessa Suomessa ja maailmassa lastenlapseni ja lastenlastenlapseni elävät? Tähän kysymykseen vastaaminen on kaiken yhteiskunnallisen toimintani peruslähtökohta.Tällä hetkellä me aikuiset elämme liian lyhyen kiikarin varassa. Tarkastelemme tulevaisuutta neljän vuoden(eduskuntakauden)jaksolla, kun meidän sihtimme pitää olla 40 vuoden päässä,kun teemme tänään päätöksiä. Ydinvoimaratkaisut, suhtautuminen ilmastonmuutokseen,luonnovarojen riittävyys, kaikki nämä ratkaijemme perinnöt tulevat teille perinnöksi. Toivottavasti ette joudu maksamaan liian suurta hintaa nykyaikuisten lyhytnäköisyydestä!

Leo Lähde, Kansanedustajaehdokas, Pirkanmaa (Vihreät)

Joustoa osa-aikaratkaisuihin

Lähes kaikki pienten lasten äidit ovat Suomessa lyhyen aikaa kotihoidon tuen varassa. Pitkään kotihoidon tukea käyttävät tuoreen tutkimuksen mukaan useimmin ne äidit, joiden työura on niukka ja työllistyminen vaikeaa. Näistä äideistä jopa 40 % jää kotihoidon tuen päättymisen jälkeen työttömäksi.

Kotihoidontuki on nykyisellään kankea ja köyhdyttää erityisesti naisia.
Esimerkiksi Norjassa kotihoidon tukea voidaan nostaa osittaisena ja lapsi voi olla samalla osa-aikaisessa päivähoidossa. Suomessa käytössä oleva osittaisen hoitovapaan järjestelmä on käytännössä mahdoton muille kuin vakituisessa työsuhteessa jo ennen lapsen syntymää oleville vanhemmille. Joustavammat osa-aikaratkaisut vähentäisivät pienten lasten äitien taloudellista ahdinkoa ja helpottaisivat siirtymistä takaisin
työmarkkinoille kotihoitojakson jälkeen.

Samaan aikaan kun työttömyys kurjistaa toisia lapsiperheitä, työssä käyvät vanhemmat puskevat yhä pidempiä päiviä. Sesonkityö, keikkatyö, yötyö, iltatyö ja viikonlopputyö ovat lisääntyneet. Tuoreen tutkimuksen mukaan Suomessa tehtiin vuonna 2008 keskimäärin 1 728 tuntia töitä vuodessa, esimerkiksi Hollannissa vain 1 389 tuntia (ero 45 työpäivää). Ero johtuu pääosin siitä, että Hollannissa työsuhteista 37 % on osa-aikaisia, Suomessa 12 %.

Jotta pienten lasten vanhempien ei tarvitsisi olla työelämän käytettävissä yötä päivää, elinikäisten työurien pidentämisen vastapainona työntekijöille voisi antaa enemmän mahdollisuuksia lyhentää vuosittaista työaikaansa esim. omien lastensa hoitajina.

Maria Väkiparta, Kansanedustajaehdokas, Satakunta (Vihreät)

Olen 40-vuotias biologi, ympäristötarkastaja ja äiti. Sydäntäni lähellä ovat mm. lasten ja erilaisten perheiden hyvinvointi, ilmastonmuutoksen
hidastaminen ja luonnonsuojelu, sekä miesten, naisten ja eri ikäisten
ihmisten välinen tasa-arvo.

Lasten hyvinvointi on yhteiskunnan hyvinvoinnin edellytys. Jos lapset voivat hyvin, tulevaisuudessa kaikki voivat hyvin. Meidän tulee myös huolehtia siitä, että jätämme hyvän ja puhtaan elinympäristön kaikille lapsille.

Haluan toimia sen eteen, että lapsilla on oikeus hyvinvointiin,
tasapainoiseen kasvuun ja oppimiseen. Yhteiskunnan rakenteiden on
riittävästi tuettava perheiden mahdollisuutta kantaa vastuuta lapsista eri elämäntilanteissa. Taloudellisen tuen lisäksi tarvitaan mm. työaikajoustoja, vanhemmuuden kustannusten jakamista työnantajien kesken ja neuvolajärjestelmän aiempaa kattavampia palveluja. Haluan, että lapsiperheiden köyhyys saadaan loppumaan.

Vaikka siitä on jo kauan, muistan hyvin millaista oli olla lapsi. Sen vuoksi
toivoisin aikuisilta enemmän aikaa lapsille ja parempaa kykyä kuunnella
heitä. Toivon, että lapsilla on turvallinen tunne siitä, että heitä
kuunnellaan aikuisten päättäessä reilulla tavalla heidän asioistaan.

Sini-Pilvi Saarnio, Kansanedustajaehdokas, Uusimaa (Vihreät)

Lapsilla on oikeus periä maailma yhtä hyvässä kunnossa kuin nykyiset aikuiset ovat sen saaneet. Siksi ympäristön tuhoaminen on pysäytettävä. Päättäjien vastuulla on huolehtia siitä, että ilmastonmuutos, ilman ja veden saastuminen sekä eläinten sukupuutot saadaan kuriin.

Oras Tynkkynen, Kansanedustaja, Pirkanmaa (Vihreät)

LASTEN KOMMENTTI

Olen samaa mieltä

Minusta myös luonto on tärkeä aihe ja on todella tyhmää esim. roskata sitä! Sademetsien hakkuut ja ilmastonmuutos ovat huonoja asioita kuin myös veden saastuminen, niitä pitäisi ehkäistä, että luonto olisi vielä pitkään hyvässä kunnossa.

- Aleksiina, 13

Lapsiperhe tuo huomisen tähän päivään

Lapsiperhe on yhteiskunnan ekotehokas solu, joka uusintaa väestön. Hyvä perhepolitiikka, lasten hyvinvoinnin turvaaminen ja lasten äänen vahvistaminen ovat tehokkain keino turvata meidän kaikkien yhteinen hyvä tulevaisuus. Jokaisella lapsella pitää olla oikeus hyvään elämään ja lapsiperheellä mahdollisuus onnelliseen arkeen. Jos rakkautta riittää ja perhe pysyy koossa, ilo lapsista kasvaa korkoa lapsenlapsiin ja joillakin onnellisilla neljänteen ja viidenteen polveen saakka.

Lapsi on äidin ja isän onni, kunnan rikkaus ja yhteiskunnan paras investointi. Lapsi on kurkistusikkuna tulevaisuuteen ja lapsen kanssa hyvää huomista on jokaisen päättäjän mahdollisuus rakentaa jo tänään!


Helena Lahtinen, Kansanedustajaehdokas, Vaasa (KD)

Hei,

Haluan olla vaikuttamassa siihen, että tulevaisuuden päätökset turvaavat perheiden hyvinvoinnin. Siihen pyrin myös seuraavien tavoitteiden kautta: vähemmän eroperheitä, uusia turvaverkkoja perheille ja lasten aikuistakuu.

Ainutlaatuinen neuvolaverkostomme tarjoaa ensimmäisen turvaverkon perheille. Sen ympärille tulisi keskittää kaikki perheille tarjolla olevat palvelut, jotta avun löytäminen ja pyytäminen olisi mahdollisimman helppoa. Se auttaisi vanhempia jaksamaan paremmin arjessa. Näin myös lapset pystyvät saamaan enemmän sitä rakkautta ja kannustusta, jota onnelliset vanhemmat voivat tarjota.

Meidän on luotava uusia turvaverkkoja julkisen sektorin tarjoamien palveluiden tueksi, sillä valtion tulot eivät tule riittämään kaiken tarvittavan avun järjestämiseen. Esimerkiksi hyväkuntoiset eläkeläiset voisivat tukea "ruuhkavuosien" rasittamia pienten lasten perheitä varamummo- ja -vaaripalvelun kautta. On myös löydettävä uusia houkuttimia pitää yllä työssäkäyvien panosta lasten ja nuorten parissa tehtävään vapaaehtoistyöhön.

Aikuistakuun perimmäinen idea on, että 0-15-vuotiailla lapsilla on aikuinen aina lähellä. Se voi olla oma vanhempi tai isovanhempi, mutta yhtä lailla naapuri, kerho-ohjaaja tai opettaja. Minimissään kyse on siitä, että jokaiselle lapselle on koko ajan olemassa aikuinen, joka tietää, missä lapsi on ja mitä tämä tekee. Lapsella puolestaan on aikuinen aina saatavilla niin ilojen kuin surujen jakamiseen.

Kirsi Kanerva-Poranen, Kansanedustajaehdokas, Uusimaa (Vihreät)

Lasten tulevaisuus on maamme tulevaisuus. Lapsille tulisi taata turvallinen kasvuympäristö, päihteetön koti ja riittävän läsnä olevat huolenpitäjät, jotka välittävät lapsesta. Aina tämä ei toteudu ja sen seurauksia maassamme on nähtävissä yhä enenevässä määrin lasten ja nuorten pahoinvointina.

Perhettä tulee tukea kaikin mahdollisin keinoin että lapsen perustarpeet
tyydyttyvät ja että riittävän terve ja hyvinvoiva elinympäristö antavat
lapselle vahvan perustan selvitä itsenäisenä, henkisesti terveenä aikuisena aikanaan oman perheensä ja mahdollisten omien lastensa kanssa kasvattajana.

Lapsissa on maamme tulevaisuus! Me tämän päivän aikuiset päätämme millainen se tulee olemaan.

 Maria Hanhisalo, Kansanedustajaehdokas, Lappajärvi, KD

Olen Zahra Abdulla, kätilö ja Helsingin kaupunginvaltuutettu.
Eduskuntaan pääsevät ihmiset voivat vaikuttaa siihen millainen paikka
Suomi on lapsille ja nuorille nyt ja tulevaisuudessa. Lasten pitää
saada olla lapsia. Onnellisista lapsista kasvaa onnellisia aikuisia.
Köyhien, yksinhuoltajien ja opiskelijoiden lapsia pitää tukea
rahallisesti enemmän, jotta lapsiperheiden ei tarvitse elää
köyhyydessä. Haluan muistuttaa, että lapsi on vain kerran lapsi ja
tarvitsee aikuisen läsnäoloa.

Lapset ansaitsevat hyvää ja terveellistä ruokaa, raitista ilmaa,
riittävästi lepoa ja liikuntaa sekä turvallisen kasvuympäristön. Näin
heistä kasvaa ehjiä lapsia ja nuoria. Lapsia pitää kuulla heitä
koskevissa päätöksissä, kuten leikkipaikkojen tai koulujen
suunnittelussa. Myös koulutien tulee olla jokaiselle lapselle
turvallinen ja kouluissa sekä päiväkodeissa pitää olla hyvä sisäilma,
jotta lapset pysyvät terveinä.

Ruokaa, rajoja ja rakkautta kaikille lapsille

toivoo Zahra,

Zahra Abdulla, Kansanedustajaehdokas, Helsinki (Vihreät)

Lisää vaikutusmahdollisuuksia lapsille ja nuorille

Olen Leo Stranius ja työskentelen Luonto-Liiton pääsihteerinä. Luonto-Liitto on lasten ja nuorten luonnonharrastus ja ympäristönsuojelujärjestö. Olen myös ympäristöasiantuntija, kansalaistoiminnan tutkija, kasvissyöjä, arkipyöräilijä ja aktiivijuoksija. Blogini (www.leostranius.fi) on valittu Suomen ympäristöblogien ykköseksi. Tavoitteenani on ekologisesti kestävä, onnellinen ja hiilineutraali Suomi.

Lasten ja nuorten hyvinvointia voidaan edistää parantamalla vaikutusmahdollisuuksia. Tähän perustuu myös nuorisolain kahdeksas pykälä, jonka mukaan nuoria on kuultava heitä koskevissa asioissa. Kuuleminen ei kuitenkaan riitä. Pitää olla vaikutusmahdollisuuksia.

Käytännössä pitää lisätä koulujen yhteiskunnallisen vaikuttamisen opetusta, tukea oppilaskuntia, huomioida lasten ja nuorten mielipiteitä arjessa sekä laskea äänestysikärajaa 16 ikävuoteen.

Lapsia ja nuoria ei uhkaa vain vähäiset vaikutusmahdollisuudet vaan myös paljon vakavammat ylisukupolviset ongelmat. Syvenevä ilmastokriisi, kiihtyvä sukupuuttoaalto ja näiden taustalla oleva luonnonvarojen ylikulutus ovat pidemmällä tähtäimellä ehkä suurin uhka hyvinvoinnille ja mahdollisuudelle elää arvokasta elämää.

Lapsille, nuorille ja tuleville sukupolville tulee taata todellinen ääni päätöksenteossa. Meidän tulisi vakavasti pohtia, miten politiikassa voitaisiin antaa ääni myös niille, jotka eivät voi omasta puolestaan puhua. Näitä ryhmiä ovat lasten ja nuorten lisäksi tietysti myös tulevat sukupolvet, luonto ja eläimet.

Leo Stranius, Kansanedusjaehdokas, Helsinki (Vihreät)

Päättäjien pitää puhua lasten puolesta, sillä lasten oma ääni ei aina kanna tarpeeksi kauas. Lasten puolesta puhuminen tarkoittaa perheiden asioiden hoitamista: tarpeeksi lapsilisää, jotta tullaan toimeen, kotiapua kiireisille vanhemmille ja sellaiset päivähoitojärjestelyt, ettei äideillä ja isillä ole aina kiire. Koululaisille pitää saada turvallinen ja kiva iltapäivähoito. Ja sekä päiväkodeissa että kouluissa on oltava sopivan pienet ryhmät ja luokat. Aikuisten täytyy heti puuttua, jos koulussa tai päiväkodissa huomataan kiusaamista.

Tytti Tuppurainen, Kansanedustajaehdokas, Oulu (SDP)

Eduskuntavaalit 2011 ovat monella tapaa harvinaisen jännittävät vaalit, mutta ne ovat myös lasten vaalit. Näissä vaaleissa päätetään, mihin suuntaan Suomi kehittyyseuraavin vuosien ja vuosikymmenten aikana.

Päätämme siitä, otammeko aikamme suurimman uhan,ilmastokatastrofin, torjumisen tosissamme vaiheitämmekö hanskat kehään ja annamme maapallon tuhoutua. Säädetäänköilmastolaki ja panostetaan uusiutuviin energianlähteisiin sekä viherinnovaatioihin vai annetaanko aikansa eläneen teollisuuden jatalouden jyrätä.

Päätämme siitä, kehittyykö Suomesta avoin,suvaitsevainen ja edistyksellinen yhteiskunta vai sulkeutunut valtio,jossa erilaisuus on kirosana. Ovatko kaiken ikäiset ihmiset ulkonäöstä,taustasta ja elämäntavasta riippumatta tasa-arvoisia vai suvaitaanko vain tietynlainen elämä, oikean näköiset ihmiset ja oikeassa maassa
syntyneet.

Päätämme asioista, joiden vaikutukset ulottuvat kauas
tulevaisuuteen. Siksi nämä vaalit ovat lasten vaalit. Näissä vaaleissa
valitaan Suomen suunta ja päätetään paitsi suoraan lapsia koskevista
asioista, joista tälläkin sivustolla on kirjoitettu hyvin ja paljon,
myös suuremman mittakaavan arvovalinnoista. Ne valinnat ovat osa Suomea, jossa lapset ja nuoret varttuvat ja elävät aikuisina kymmenen vuoden päästä.

Keskeinen syy siihen, miksi olen mukana politiikassa javihreissä, on se, että haluan maapallon jäävän tuleville sukupolville parempaan kuntoon kuin mitä se on ollut meidän aikanamme. Haluan voidasanoa tehneeni osani maailman pelastamiseksi, kun omat lapseni sitä joskus kysyvät.

Saara Ilvessalo, Kansanedustajaehdokas, Varsinais-Suomi (Vihreät)

LASTEN ON TULEVAISUUS

Kun minulla käy vieraita Eduskunnassa niin kiinnitän kaikkien huomiota istuntosalin patsaisiin. Väinö Aaltosen mestarillisista patsaista koskettavin on keskimmäinen - äiti, ja lapsi. Nimi on ”Tulevaisuus”.

Sanonkin vierailleni, että tämän vuoksi teen täällä työtä - Äitien, lasten ja koko perheen hyvinvoinnin hyväksi. -­ Turvallinen ja hyvä koti, hyvä päivähoito ja maailman paras koulu.

Olen luvannut Eduskunnassa ja Tampereen kaupunginvaltuustossa että teen kaikkeni, jotta kouluissa on osaavat opettajat ja riittävästi koulunkäyntiavustajia apua tarvitseville.

Olen allekirjoittanut Lasten Parlamentin sitoumuksen. Koulunkäyntiavustajia riittävästi. Työ jatkuu. - Hienoa yhteistyötä, Suomen Eduskunta ja Suomen lapset.

Hyvä Me. Kiitos yhteistyöstänne, terveisin

Jukka Gustafsson, Kansanedustaja, Pirkanmaa (SDP)

Lauri 11 v puhui siitä kuinka aikuiset lapsiaan kohtelevat ja etenkin kohta humalan pakoilemisesta herätti tunteeni.

Olen 30-vuotias 1- ja 3-vuotiaiden lasten äiti. Itse en käytä alkoholia
koskaan eli olen täysin absolutisti, mutta sitä en ole vaatimassa muilta.
Mutta jos on lapsia saanut niin pitää pystyä kieltäytyä alkoholin
nauttimisesta lapsien läsnäollessa. Alkoholin vaikutuksen alaisen tutun
aikuisen käytös ja puhetyyli muuttuvat, mikä saattaa pelottaa lasta vaikkei mitään konkreettista uhkaa olisikaan.

Ja me aikuiset, vanhemmat, olemme lapsia varten,ei toisinpäin.On meidän tehtävämme huolehtia että lapsilla on perusturvaa ja rakkautta jotta he voivat jakaa sitä eteenpäin kun on heidän aikansa.

Tällä hetkellä kun monessa paikassa on liian vähän 
lastensuojelutyöntekijöitä, liian vähän rahaa, ja se on useassa tapauksessa syynä ettei saada esimerkiksi huume tai alkoholiperheestä lasta pois, edes siksi aikaa että vanhemmille annetaan tarvitsemansa apu. Ei ole kenenkään edun mukaista että jotkut lapset joutuvat viikottain, ehkä jopa päivittäin, kohtaamaan ongelmat alkoholista. Tiedän liian hyvin mitä on kun lapset joutuvat pelkäämään ja ehkä jopa lähtemään ulos omasta kotoaan kun siellä ei voi enää olla. Yksikin tällainen tapaus on liikaa!

Aina ei ole alkoholi pahoinvoinnin syy. Saattaa olla että perheessä on
rahahuolia tai jaksamisongelma, ja silloin olisi saatava perhetyöntekijä
helposti apuun niin että ei tulisi vakavampia ongelmia. Jos vanhemmat ovat kovin ylirasittuneita eikä ole tukiverkostoa eli esimerkiksi isovanhempia lähellä, saattaa voimat vain loppua ja silloin aikuinen turhautuu ja alentuu helposti esimerkiksi huutamiseen mikä taas tuntuu lapsesta pahalta.

Jokaisessa perheessä joskus kinastellaan, korotetaan ääntä ja komennetaan,mutta jos se on jatkuvaa ja tuntuu painostavalta, lapsen olisi hyvä kertoa asiasta vaikka opettajalle tai jollekin luotettavalle aikuiselle.Välttämättä taustalla ei ole mitään suurta, mutta jos sitä pientä ongelmaa ei hoideta, siitä voi kasvaa suuri. Ja maailmaan mahtuu keskustelua.

Lastensuojelutyöhön on panostettava!
Lapsissa on tulevaisuus!

Loppuun haluan lainata vielä, en tiedä kenen, mutta kaunista runoa lapsista:

"Lapsi jota ivataan, oppii pelkäämään.
Lapsi, jota arvostellaan, oppii tuomitsemaan.
Lapsi jota petetään, oppii pettämään.
Lapsi, joka kohtaa vihamielisyyttä, oppii hyökkäämään.
Lapsi, joka saa hellyyttä, oppii rakastamaan.
Lapsi, jota rohkaistaan, oppii luottamaan itseensä.
Lapsi joka saa tuntea totuuden, oppii ymmärtämään totuutta.
Lapsi, jota kiitetään, oppii olemaan kiitollinen.
Lap´si, joka näkee annettavan omasta muille, oppii olemaan huomaavainen.
Lapsi, joka saa tietoa, oppii tuntemaan viisauden.
Lapsi, jota kohtaan tunnetaan kärsivällisyyttä, oppii olemaan pitkämielinen.
Lapsi joka elää onnellisena, löytää rakkauden ja kauneuden."

Sanna Lovén, Kansanedustajaehdokas, Varsinais-Suomi (Vasemmistoliitto)

Työelämässä enemmän valinnanvaraa myös isille ja äideille! Elämä on
muutakin kuin työtä ja emme elä tehdäksemme työtä vaan teemme töitä
elääksemme! Tämän päivän työelämä on kuitenkin jatkuvasti yhä vaativampaa, ja työntekijöiltä vaaditaan yhä enemmän. Ja aikaa kotona oloon, harrastuksiin ja yhdessäoloon perheen kanssa jää yhä vähemmän. Nykyään puhutaan kauniisti ja ympäripyöreästi nk. laatuajasta, jonka pitäisi korvata ne venyneet illat ja viikonloput, jotka kuuluisivat olla perheiden yhteistä aikaa.

Työelämässä on saatava muutos, jossa ihmisille annetaan
enemmän mahdollisuus vaikuttaa ajankäyttöönsä, eikä vain olla
pelinappuloita, joilla tehdään tulosta, kellon ympäri.

Tuloerot ovat kasvaneet, ja lapsiperheiden köyhyys on tosiasia.
Oikeudenmukaisella verotuksella voimme ohjata yhteiskunnassa pyörivää rahaa myös yhteiseen käyttöön, ja taata kaikille tulotasoon ja
asuinpaikkaan riippumatta yhtäläiset mahdollisuudet päivähoitoon,
koulutukseen ja terveydenhoitoon. Samoin kuin liikuntapaikkoihin,
kirjastoihin ja muihin vapaa-ajan palveluihin. Enemmän aikaa ja päätäntavaltaa ihmisille, vähemmän nokittelua markkinavoimilta! Muutos on aina mahdollinen.

Sami Heikkilä, Kansanedustajaehdokas, Uusimaa ( Vasemmistoliitto)

Kirje lapsille

Pieniä kouluja on lakkautettu Suomesta isoin joukoin. Toimin vuosina 1997 – 2008 Porin koulutuslautakunnassa. Tein tuon kauden loppuvaiheissa esityksen, että Pori ei lakkauttaisi yhtään 1-6 -luokkalaisten koulua. Tämän periaatteen mukaisesti on Porissa sen jälkeen edettykin.

Porin kouluissa vallitsee vahva näkemys siitä, että pienille koululaisille on taattava turvallinen opiskeluympäristö tarkoittaen, että koulu sijaitsee lähellä kotia. Myös Porissa on huomattu, että pienistä kouluista tulee tasapainoisia oppilaita, jotka pärjäävät hyvin koko elämäntaipaleellaan.
Suomen eduskunta päättää noin puolesta kaikista niistä rahoista, joilla kouluja Suomessa hoidetaan. Eduskunnassakin pitäisi tehdä samanlainen päätös kuin Porissa, ettei pienten lasten tarvitsisi käydä koulua liian kaukana kotoaan. Se on yksi syy, miksi olen ehdolla eduskuntaan.

Lopuksi hieman itsestäni: olen 2 pienen lapsen isä Porista. Olen ansioitunut lastenkulttuurissa siinä mielessä, että olen käsikirjoittanut kaksi lastenkirjaa (v. 2007 ”Sirre Siilin ja Paulus Pupun seikkailut. Roskapartio iskee!” & v. 2010 ”Viksu ja merirosvot”), joita on myyty ympäri Suomen lähemmäs tuhat kappaletta yhteensä. Jatkan lastenkirjojen tekemistä, vaikka minut valittaisiinkin eduskuntaan.

Aki Nummelin, Kansanedustajaehdokas, Satakunta (Vasemmistoliitto)

Hei,

Ilahduttava poikkeus kyselyihin ja vaalikoneisiin tämä lastenparlamentin juttu!

Terveisiä perheestä!

Olen oikein ilahtunut kun huomaan että lapset ovat kiinnostuneita politiikasta! Olette oikeassa, politiikka on sitä mikä vaikuttaa teidän jokapäiväiseen elämään. Politiikassa mukana olevat päättäjät määrittelevät kuinka monta senttiä saa kouluruoka maksaa ja kuinka monta opetustuntia teille pidetään ja satsataanko mihinkään kerhoihin.
Itse lähdin mukaan tähän siksi, että mielestäni lasten oikeudet on unohdettu. Lapsilla pitää olla oikeus omien vanhempien aikaan, turvalliseen kouluun ja päivähoitoon ja hyvään terveydenhuoltoon.

Lasten ääntä pitää ehdottomasti kuunnella enemmän kun päätetään heitä koskevista asioista. Vastuu päätöksistä toki pysyy aikuisilla, mutta yhteistyöllä saadaan varmasti parempia tuloksia aikaan. Lapset eivät ole tyhmiä, vaikka joskus hermo aikuisella meneekin –ja usein syy on tehdyssä kiireessä tai muussa lapsesta riippumattomasta seikasta. Silloin pyydetään anteeksi puolin ja toisin. Tämän olen joutunut opettelemaan omien viiden lapsen kanssa. Aikuisella voi olla enemmän elämänkokemusta, mutta lapset katsovat maailmaan aivan omasta raikkaasta ja ennakkoluulottomasta näkökulmasta, joka tulee huomioida. Lapset ovat tärkeintä mitä maa päällään kantaa!

Aurinkoista kevättä toivottaa

Armi Lindell, Kansanedustajaehdokas, Uusimaa, (Vasemmistoliitto)

Jokaisella lapsella on oikeus turvalliseen lapsuuteen

Suomessa lapsiperheiden köyhyys on iso asia, josta puhutaan liian vähän. Lapsilla tulisi olla samanlaiset mahdollisuudet osallistua, harrastaa ja toimia meidän yhteisessä maailmassa. Näin ei kuitenkaan ole, meillä kaikilla ei ole samanlaisia mahdollisuuksia. Lapselle köyhyys tarkoittaa monenlaista osattomuutta. Kun perheen tulot ovat niukat, jää lapsi helposti ulkopuoliseksi kaveripiirin harrastuksissa. Sukulaisilta saadut vanhat vaatteet voivat aiheuttaa häpeää välitunneilla ja pelkkä luokkaretken rahoittamisen ajatteleminen tuo perheeseen unettomia öitä. Lopulta usein käykin niin, ettei pienituloisen perheen lapsi voi osallistua harrastuksiin, ei lähteä luokkaretkelle tai osallistua synttäreille, kun ei ole varaa lahjaan. Kuitenkin jokaisella lapsella on oikeus kaikin puolin turvalliseen ja inhimilliseen lapsuuteen ja näihin tavoitteisiin Suomi on sitoutunut myös kansainvälisissä sopimuksissa. Siitäkään huolimatta tavoitteet eivät tällä hetkellä Suomessa toteudu. Olen omalta osaltani sitoutunut tavoitteeseen, että lapsiköyhyys Suomesta poistetaan ja uskon, että tähän taistoon haluaa osallistua muutkin lasten ja perheiden tasa-arvon nimisissä.

Merja Kyllönen, Kansanedustaja, Suomussalmi, Oulu (Vasemmistoliitto)

Tänä päivänä paljon keskustellaan lasten subjektiivisesta oikeudesta päivähoitoon. Onko subjektiivinen oikeus lapselle oikeus varhaiskasvatukseen vai vanhemmille subjektiivinen oikeus viedä lapsi päiväkotiin?

Mielestäni päivähoitoa tulisi kehittää ja monipuolistaa vastaamaan erilaisten perheiden tarpeisiin. Ainut vaihtoehto ei saa olla jokapäiväinen kokopäivähoito. Joskus myös vanhemmat hakevat päivähoitoa vähän kuin varmuuden vuoksi järjestelmän joustamattomuuden ja hitauden takia.

Perhetuvat tarjoavat vertaistukea niin lapsille kuin kotona lastaan/lapsiaan hoitavalle vanhemmalle.
Päivähoitoa ja kotihoitoa ei voi asettaa vastakkain. On tilanteita joissa molemmat puolustavat paikkaansa.

Kirsi Jokila, Kansanedustajaehdokas, Pirkanmaa (Vihreät)

Olen viiden lapsenlapsen mummi ja kansanedustajaehdokas. Eksyin sivuillenne ja haluasin mummin äänen kuuluvan myös teille. Olen edelleen työelämässä ja teen raskasta työtä sairaalassa. Lapseni ovat myös vaativissa tehtävissä. Lapsenlapset ovat päivähoidossa, jotta me kaikki saisimme tehdä yhteiskunnalle arvokasta työtä ja siten ansaita ruokarahamme.

Koska kaikki sairastumme joskus. Lapsena useammin kuin aikuisena. Miten silloin olisi järkevä toimia?Haluaisin toimia siten, että myös mummeilla ja papoilla olisi oikeus olla poissa töistä sairaan lapsen hoitamiseksi. Tällöin poissaolot työstä eivät kasautuisi aina samoille henkilöille eli vanhemmille. Tänä päivänä työnantajat eivät pidä siitä, että ollaan poissa työstä ja joskus vanhemmat vievät lapset vielä sairaina päivähoitoon.Mummit ja papat osaksi perheen arkea, myös lainsäädännössä.

Pirjo Rinne, Kansanedustajaehdokas, Varsinais- Suomi (Vasemmistoliitto)

Terve minun nimeni on Jan-Mikael Hakomäki ja olen 36-vuotias vasemmiston ehdokas Torniosta, Lapista. Olen ammatiltani nuoriso-ohjaaja ja kaiken lisäksi vielä kahden piene lapsen isä.

Lasten asioiden ajaminen vaatii mielestäni oman lapsuuteni kokemusten muistamista ja lapsen asemaan asettumista. Monesti olen huomannut kuinka aikuiset liialla paapomisella tukahduttavat lasten luontaista uteliaisuutta ja leikin kautta oppimista. Suomessa ei esimerkiksi ole seikkailupuistoja kuten Englannissa, joissa Lapset saavat itse rakentaa majoja ja muuttaa leikkikenttiään halunsa mukaan. Miksi Suomessa tälläinen on kiellettyä? Koska Suomessa ei haluta satsata rahaa tämmöisten leikkikenttien ohjaajiin. Mielestäni lasten tulee antaa rakentaa ja luoda asioita leikkien, koska miten muuten he voisivat tulevaisuudessa oppia luomaan ja rakentamaan oikeasti uusia asioita, jos heitä on jo lapsuudesta asti toppuuteltu ja jarruteltu?

Toinen tärkeä asia on mielestäni tasa-arvoisuus. On väärin että vain rikkaiden vanhempien lapset voivat harrastaa kalliita lajeja ja esimerkiksi työttömien lapsilla ei ole mahdollisuuksia yhtä monipuoliseen harrastamiseen. Tulevaisuudessa pelkään että tämä voi myös meinata että kadunlakaisija tai työttömän lapsi ei voi enää päästä opiskelemaankaan yliopistoon, koska niillekkin oltaisiin asettamassa maksuja, joihin kaikilla ei ole varaa. Mielestäni myös takarivin pojat ja tytötkin osaavat ajatella ja oppia, kunhan kaikilla on siihen mahdollisuus.

Jan-Mikael Hakomäki, Kansanedustajaehdokas, Lappi (Vasemmistoliitto)

Hei,

Olen 6-lapsenlapsen mummi, nuorin on kohta 6-v ja vanhin täytti juuri 20-v. Oletko sinä sitä mieltä, että haluaisit vanhempiesi tai koulun kanssa käydä ympäristötiedon tunnilla tai urheilutunnilla, vaikka luontoretkellä?Omien tyttärieni kanssa olemme aina marjastaneet ja sienestäneet yhdessä ja nyt heidän lapsensa eivät muuta odotakkaan, kuin retkiämme metsään. Tutustumme kasveihin, sammaleisiin, puihin ja pensaisiin ja arvuuttelemme minkälaisia eläimiä voisi missäkin metsän- ja kasvien keskellä elellä.Kerro oletko sinä ja perheesi seikkailijoita luonnossa ja oletteko tutustuneet ulkoilupaikkanne kulttuurihistoriaan ja miten se on vaikuttanut olemiseen luonnossa, kun tiedätte paikasta muutakin kuin mitä näette.

Olen myös uimaopettaja ja monena kesänä opetin lapsille perinneleikkejä, esim. polttopalloa, olimme Kivinokan uimarannalla, Vanhankaupunginlahdenrantavesillä.Olen kokenut ja nähnyt miten luonnossa oleminen yhdistää perheitä, reppuun voileipää ja juomista ja niin seikkailu voi alkaa. Olen sitä mieltä, että lapsille ja kaikille on kerrottava mitä luonto on kokonaisuudessaan, mitä siellä voi keloittuneen puunoksan alla asustaa ja miten luonnossa liikutaan ja käyttäydytään. Kerro mielipiteistäsi, olen näissä vaaleissa lasten-ja lapsiperheiden asialla, myös vanhusten. Kerro myös mitä isovanhempasi ovat sinulle kertoneet marjastamisesta ja sienestämisestä. Näissä vaaleissa myös puolustan ulkoilu-ja virkistysalueiden säilyttämistä kaikille tulevaisuuteen.

Seija Suorsa-Pahl, Kansanedustajaehdokas, Helsinki (Keskusta)

Lasten asemassa on tärkeintä, että Suomi täyttää tinkimättä kansainvälisten sopimusten velvoitteet. YK:n lapsen oikeuksien sopimuskaan ei tällä hetkellä toteudu esim. lasten oikeudessa tuntea molemmat vanhempansa ja olla heidän hoidettavanaan. Lisäksi on lisättävä lasten vaikutusmahdollisuuksia heitä koskeviin asioihin.

Kari Uotila, Kansanedustaja, Uusimaa (Vasemmistoliitto)

Hei!

Olen Nina Hirsiaho Kintauden kylästä, Petäjäveden kunnasta ja olen
Keski-Suomen vaalipiirin ehdokkaana Vihreistä.

Haluaisin kysyä teiltä, mitä mieltä olisitte varhaistetusta
esikoulumahdollisuudesta lapsen kasvun ja kehityksen sen mahdollistaessa? Olen itse törmännyt tähän puutteeseen laissamme, että meillä ei tunnetavarhaistettua esikoulua, on vain varhaistetun kouluunlähdön mahdollisuus.

Olen ammatiltani psykologi ja toiminut viimeiset kahdeksan vuotta kotiäitinä  neljälle pienelle lapselleni. Toiseksi vanhin tyttäreni olisi ollut täysin valmis esikouluun jo 5-vuotiaana niin psyykkisellä, fyysisellä kuin
persoonallisella puolellakin, mutta tämähän ei lain mukaan ollut
mahdollista. Ehdotettiin vain varhaistettua koulun aloittamista, ja vaikka
tytär olikin vuoden ikätasoaan kehittyneempi koulukypsyystestaustenkin
perusteella, koin, että lapseltani olisi erityisesti kotihoidossa aiemmin
olleena jäänyt myös yksi oleellinen vaihe elämättä, jos hän ei olisi päässyt esikouluun ennen koulunsa aloittamista, vaan olisi suoraan siirtynyt kotoa ensimmäiselle luokalle.

Olen ajatellut myös tehdä asiasta aloitteen eduskuntaan, sillä uskon, että meitä vastaavassa tilanteessa olevia on varmaan muitakin meidän lisäksemme. Haluaisinkin siis kuulla myös teidän kannanottonne tähän itseämme niin kovasti mietityttävään asiaan.

Nina Hirsiaho, Kansanedustajaehdokas, Keski-Suomi (Vihreät)

Pidetään huolta

Jokaiselle lapselle on tärkeää tuntea olevansa arvokas sekä hyvinä, että
huonoina päivinä. Jokaiselle on tärkeää tuntea, että joku aidosti välittää
ja kuuntelee. Arki koostuu pienistä asioista. Kun arkiset asiat sujuvat, niin vastoinkäymisistäkin on helpompi selvitä.

Kaikki hyvät teot lähtevät aidosta välittämisestä. Mitään suurta ei ole
ikinä saavutettu yksin. Mitä enemmän välittää muista ihmisistä niin sitä
enemmän on motivaatiota parantaa heidän elämänlaatuaan. Lapsiin ja nuoriin panostamalla ja heidän kasvuaan tukemalla luomme heille
parhaat mahdolliset edellytykset selvitä elämässä. Lapsille ja nuorille on
tärkeä opettaa, että toisista pitää huolehtia ja kaveria ei jätetä yksin.
Nuorille tulisi myös opettaa, että heillä on oikeus vaikuttaa itseään
koskeviin asioihin. Jos lapsena jo oppii huomioimaan ja auttamaan muita,
kunnioittamaan luontoa sekä ympäristöään niin se kantaa elämässä pitkälle.

Parhaiten pärjäävät aina ne, jotka osaavat tehdä yhteistyötä muiden kanssa ja joilla on hyvä turvaverkosto. Jokapäiväisillä arvovalinnoilla on merkitystä. Aikuisten tulee huomioida lapset yhteiskuntamme rikkautena ja antaa lapselle aikaa. Panostamalla lasten koulunkäyntiin, harrastusmahdollisuuksiin, luontoon ja perheiden hyvinvointiin luomme turvallisen polun, jota pitkin lapsen on hyvä kulkea.
 

Henna Kaijanen, Kanasanedustajaehdokas, Lappeenranta (Keskusta)

Suomessa on yhä useampia lapsia, jotka kokevat itsensä ulkopuoliseksi siksi, ettei heidän perheellään ole rahaa. Kun toiset käyvät elokuvissa, kertovat uudesta puhelimesta tai lomamatkasta, näillä lapsilla on paha olla. Heillä ei ole aina edes kunnon ruokaa. Lapsi saattaa tuntea häpeää perheen köyhyydestä ja on vaikea selittää, miksi ei voi lähteä muiden mukaan. Nämä ovat lasten vaalit, koska on aika huolehtia siitä, ettei yhdessäkään perheessä sekä äiti että isä ole työttömänä. On aika huolehtia siitä, että jos vanhemmilla on alkoholiongelma tai he ovat mieleltään sairastuneita, apua saa nopeasti ja myös lapset otetaan paremmin huomioon. Haluan olla vähentämässä köyhyyttä ja tekemässä päätöksiä, joiden avulla suomalaisilla lapsilla on parempi olla!

Marjo Loponen, Kansanedustajaehdokas, Häme (KD)
 

Vaali lasta sisälläsi!
Iästä, koulutuksesta ja elämäntilanteesta riippumatta vaali lasta sisälläsi.
- lapsi sinussa näkee olennaiset asiat ja erottaa tärkeät vähemmät   tärkeistä
- lapsi sinussa löytää ilon joka asiasta
- lapsi sinussa osaa itkeä, kun on itkun aika
- lapsi sinussa elää hetkessä, opit elämään täydesti
- lapsi sinussa ei kompastu laskelmiin tai budjetteihin
- lapsi sinussa näkee taivaan

Hei huomisen isot ihmiset,

tämä maapallo ei ole lahja meidän vanhemmilta, vaan laina teiltä lapsilta. Me yritämme hoitaa nyt vuorollamme asioita niin, että teille ja teidän lapsillekin riittää raitista ilmaa, puhdasta vettä ja sinistä taivasta sitten kun te olette isoja.
 

Helena Lahtinen, Kansanedustajaehdokas, Vaasa, (KD)

Lapsille aika on laatua

Uskon, että yksi tärkeimmistä asioista lasten ja nuorten kannalta on saada viettää nykyistä enemmän yhteistä aikaa vanhempiensa kanssa. Suomessa on viime vuosina tehty useampia tutkimuksia lasten ja vanhempien yhteisestä ajasta ja tuo aika on lyhentynyt melkoisesti. Syynä tähän ei ole se etteivätkö useimmat vanhemmat haluaisi viettää enemmän aikaa lastensa kanssa. Yleensä syynä on työelämän tiukentunut tahti ja työn uuvuttavuus. Vanhemmuudelle ei yksinkertaisesti jää riittävästi aikaa ja voimavaroja. Työelämää pitäisikin parantaa ja työajoissa joustaa niin, että lapset saisivat päivittäin olla enemmän yhdessä vanhempiensa kanssa.

Jonkun verran pulmallisia voivat olla asenteetkin. Joskus vanhemmat kuvittelevat lasten tarvitsevan hirveän paljon tekemistä ja harrastuksia vielä koulutyön lisäksi. Myös harrastukset voivat stressata jos niitä on liikaa.

Puhe lapsille annettavasta laatuajasta on lisääntynyt samaan aikaan kun lapsille annettu aika on vähentynyt. Minä uskon, että juuri vanhempien lapsille antama aika on lapsille laatua. Sitä se olisi myös vanhemmille; on suuri etuoikeus päästä osallisiksi lasten maailmasta. Yhteiskunnassa ja erityisesti työelämässä täytyy tehdä sellaisia muutoksia, jotka auttavat vanhempia olemaan nykyistä enemmän lasten kanssa.

Ulla-Leena Alppi, Kansanedustajaehdokas, Pirkanmaa (Vasemmistoliitto)

Aikuisten aikaa lapsille ei korvaa mikään

Vaikka maailma muuttuu, niin se tosiasia pysyy, että lapset tarvitsevat aikuisten aikaa voidakseen hyvin ja kasvaakseen turvallisesti aikuisuuteen. Äidin, isän ja isovanhempien sekä muiden tuttujen aikuisten merkitystä ei voi mikään innovaatio korvata.

Kodeissa kaivataan kipeästi ratkaisuja työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseksi. Läheisten aikuisten ainainen kiire ja poissaolo ovat tämän päivän lasten, mutta myös aikuisten suurimpia huolenaiheita. Tämä pätee niin kotona kuin koulussakin ja kellonaikaan katsomatta.

Viisas työnantaja tekee perheystävällisyydestä kilpailuvaltin. Jatkuvat ylityöt pitää saada kuriin. Työelämän joustot, työaikapankki, etätyö ja osa-aikatyö ovat vielä käyttämättömiä voimavaroja. On kaikkien etu, että vanhemmat ehtivät olemaan sekä hyviä työntekijöitä että vanhempia. Työ ja perhe on oltava "jokavanhemmanoikeus". Siitä hyötyy koko Suomi mutta ennen kaikkea lapset ja nuoret.

Kaikkein tärkeintä on, että äidillä ja isällä, mutta myös muilla aikuisilla on riittävästi aikaa. Peruskouluissa ja päivähoidossa on turvattava riittävän pienet ryhmäkoot ja vakituiset, tutut opettajat ja hoitajat. Opettajalla on oltava aikaa jokaiselle oppilaalle. Aikaa auttaa niitä, jotka tarvitsevat erityishuomiota ja aikaa tukea erilaisia lahjakkuuksia. Aikaa tarvitaan niin kodin ja koulun yhteistyöhön kuin kiusaamisen kitkemiseen.

Pienet koululaiset ansaitsevat turvallisen iltapäivän. On tärkeää, että jokainen iltapäivähoitoa tarvitseva lapsi saisi hoitopaikan, jossa on hyvä olla. Iltapäivätoiminnassa on saatava leikkiä ja liikkua. Läksyjen tekemiseen on tarvittaessa saatava apua. Iltapäivätoiminnan on oltava sellaista, että aina on aikuinen paikalla, joka huolehtii kiusaamisen kitkemisestä ja turvallisuudesta.

Sari Sarkomaa, Kansanedustaja, Helsinki (Kokoomus)
www.sarisarkomaa.fi

Katri Komi, Kansanedustaja, Etelä-Savo (Keskusta)
 

Olen lähtenyt politiikkaan lasten ja nuorten paremman tulevaisuuden turvaamiseksi. Eräs italialainen kaupunkisuunnitelija on sanonut, että kun suunnittelee lapsille hyvän kaupungin, se on kaikille hyvä.
Mielestäni tämä sopii moneen muuhunkin asiaan: kun lapsilla on hyvä, on myös meillä aikuisilla.

Haluan, että jatkossa työelämä ja perhe-elämä pystytään yhdistämään luontevasti ja joustavasti.Pienten lasten vanhemmilla on ura nousussa ja perhe tarvitsee yhteistä aikaa. Tämä tulee olla yhdistettävissä siten, ettei työ mene lasten edelle.

Haluan päiväkoteihin pienemmät ryhmäkoot ja meluvapaamman ja rauhallisemman ympäristön sekä lasten että aikuisten siellä toimia.
Myös koulujen opetusryhmäkoot tulee määrittää laissa.
Lasten tulee liikkua riittävästi päivän aikana - päiväkotien ja koulujen pihojen tulee olla viihtyisiä ja liikkumiseen innostavia. Lasten tulee itse voida osallistua oman elinympäristönsä suunnitteluun ja ideointiin.

Sari Virta, Kansanedustajaehdokas, Uusimaa (Vasemmistoliitto)

Lisää liikuntaa, sanovat lapset

Neljäs, viides ja kuudesluokkalaiset haluavat kouluun lisää liikuntatunteja, ilmenee Nuori Suomi ry:n toteuttamasta valtakunnallisesta kyselystä. Lapsista kaksi kolmasosaa valitsisi lisätunniksi liikunnan, jos siihen olisi mahdollisuus. Valtaosa heistä haluaisi harrastaa tunnin liikuntaa jokaisena koulupäivänä, esimerkiksi välitunneilla ja iltapäivisin koulun liikuntakerhoissa. Lasten liikkumiseen pitääkin tarjota entistä enemmän mahdollisuuksia.

Odotettu tuntijakouudistus kariutui Keskustan vastustukseen eikä perusopetukseen saatu haluttuja lisäyksiä taito- ja taideaineiden, kuten liikunnan, määrään. Uudistustyötä on ehdottomasti jatkettava, sillä nykynuoret eivät liiku riittävästi vaan istuvat entistä enemmän tietokoneen ääressä. Aiemmin liikuttiin koulun ulkopuolella ja harrastuksia oli kaikilla, nyt liikuntatunti saattaa olla nuoren ainoa kosketus urheiluun. Kehitys "kentiltä koneelle" on ollut massiivinen ja se näkyy nuorissamme, jos heitä ei aktivoida terveisiin elämäntapoihin ja liikunnan aloittamiseen.

Lapset haluavat liikkua, mutta tarvitsevat siihen kannustusta. Kannustajana voi olla koulu, vanhemmat tai aktiiviset, urheilua harrastavat kaverit. Maalaisjärjen ohella myös Nuoren Suomen tutkimus toteaa, että "liikunta parantaa kouluviihtyvyyttä, auttaa jaksamaan ja parantaa lasten oppimisvalmiuksia." Liikuntatunnit voivat antaa myös kipinän elinikäiselle liikkumiselle. Hyödyt liikkumisesta ovat verrattomat, joten ei jätetä niitä käyttämättä!

Anne-Mari Virolainen, kansanedustaja, Varsinais-Suomi (Kokoomus)